Eeva: Kupittaan Savi

Kupittaan Saven historia ulottuu Turussa 1700-luvulle tiilen valmistukseen Kupittaan kattotiiliruukissa. Tiilien raaka-aineena käytettiin savea ja sitähän Aurajoen rantamilla on aina ollut runsaasti. Ruukin tuotantoa jatkoi 1800-luvun lopulla perustettu Kupittaan tiilitehdas ja sen jälkeen Kupittaan Saviteollisuus Oy. Tehdas sijaitsi Turun Itäharjulla ja siellä valmistettiin kattotiiliä, salaojaputkia ja keramiikkaa. Se tehdas, joka yleisesti tunnetaan Kupittaan Savena, perustettiin edellisen tiilitehtaan paikalle vuonna 1921.

(Lähde: Turun Maakuntamuseo, Sisua, Siloa ja Sinappia)

Kupittaan Saven keraamisten koriste-esineiden kulta-aika sijoittui 1930-luvun lopulta 50-luvulle. Työtekijöitäkin oli 40-luvulla kuutisensataa joka kuulostaa nykypäivän teknologian valossa todella suurelta määrältä. Valmistuksen lisäksi tarvittiin paljon taiteilijoita maalaamaan keramiikkaesineitä. Monet taitelijat tienasivatkin jokapäiväisen leipänsä kukkakuvioita maalaten.  Mikään ei kuitenkaan ole ikuista, ja Kupittaan Savikin lopetti toimintansa 1969 konkurssiin.

Onneksi Kupittaan Saven tuotantoa on säilynyt runsaasti jälkipolvien ihasteltaviksi ja nykyään ne ovatkin suosittuja keräilyesineitä.

En omista kovin laajaa kokoelmaa Kupittaan Saven esineitä, enkä ole niitä itse kerännytkään, ainakaan toistaiseksi. Nämä omani olen kaikki saanut aikoinaan kummitädiltäni ja ne ovat rakkaita muistoesineitä. Ja vielä plussana, niitä voi myös käyttää.

 Unikko-aiheinen tarjoiluastia jossa kahvat tiikistä.

Tähän kannuun sopii kesäkukkakimppu tai sitä voi käyttää juomien tarjoilussa.

Tässä niittykukka-aiheisessa koristelautasessa on erikoinen ja intensiivinen värimaailma aiheeseen nähden.

Maljakon pinta on kauniisti poimutettu. Tähän maljakkoon sopivan hienosti syvän punaiset ruusut. Mistä tulikin mieleeni, että niitä ei ole näkynytkään aikoihin.Ehkä pitää korjata tilanne ihan itse ja ostaa huomenna ruusukimppu hiihtoloman päättymisen kunniaksi!