Eeva: Kuuseen kurkottamista

Joulukuusten hakeminen ja pystyttäminen oli tänäkin vuonna monen tunnin urakka.

Toinen luokkahuoneistamme toimii joulun päänäyttämönä ja koska tilan huonekorkeus
on yli neljä metriä, niin kuusen pitää olla iso. Ja tuuhea. Poikamme, Joel ja Jonas ovat jo
vuosia käyneet kaatamassa kuusen naapurimme metsästä, joten heitä ei sen kummemmin tarvinnut ohjeistaa.

Kaadettu latvakuusi oli tällä kertaa todella suuri, kantamaan sitä ei kotiin pystynyt. Pojat
kiinnittivät kuusen siis auton vetokoukkuun ja vetivät sen pihalle.

Kuusi on niin raskas ja painava, että se oli sidottava muutamalla rautalangalla seinään
kiinni.

Meille on kertynyt runsaasti koristeita vuosien varrella ja niistä sitten sävelletään
kulloisenkin mieltymyksen mukaan koristelu. Lasten ollessa pieniä piti kuuseen
ehdottomasti ripustaa kaikki mahdolliset koristeet ja sympaattisia ne kuuset olivatkin.

Julia ja hänen miehensä Olli tulivat juuri sopivasti tänne meille, joten saimme poikien kanssa apua kuusen koristeluun. Päätimme tänä vuonna Julian kanssa käyttää lähinnä puna-valkoisia koristeita. Solmimme vielä nopeasti valkoisia rusetteja ja tulostimme musta-valkoisia enkeleitä. Persoonallisena lisänä kuusessa roikkuvat koulun vanhat mallikirjaimet. Valoja
tähän kuuseen mahtui kolme sarjaa.

Valmista tuli ja tässä koiramme Fannyn kanssa ihaillaan aikaansaannostamme. Kiitos pojat, teillä on silmää kauniille kuusille!

Leppoisaa joulumieltä kaikille lukijoille. Palaillaan huomenna uusilla jutuilla.