Eeva: Vielä ehtii kylvää pääsiäiseksi

Olispa mukavaa, jos joskus muistaisin kylvää ajoissa jotain vihreää pääsiäiseksi, jotta pääsiäistunnelmia voisi fiilistellä jo hyvissä ajoin. Myöhäiseen meni tänäkin vuonna, mutta onpahan ainakin nyt kylvetty ohraa, joka toivottavasti vihertää ensi viikonloppuna.

Kun minulle iskee tekemisen inspiraatio, teen yleensä niistä tarvikkeista, mitä kotoa löytyy. Väsäsin pikaisesti purkit ruohoille maito- ja viinitölkeistä. Suihkaus mustaa spraymaalia ja koristeet paperista. Mustaan mattamaaliin voi myös kirjoittaa tai piirtää liidulla jotain aiheeseen sopivaa.

Ja voihan ne jättää myös koristelematta, jos pitää yksinkertaisemmasta tyylistä. Hieman ankeiltahan nämä näyttävät, mutta kuvitelkaa purkkeihin se vihreänä rehottava ruoho.

Hyvää viikonloppua kaikille ja intoa pääsiäisvalmisteluihin!

Julia ja Nora: Joulupäivän dreamcatcherit

Joulupäivänä ainakin täällä Koutussa sää oli jälleen mitä ankein, joten kaipasimme jotain askarreltavaa. Joulun jälkeen ei enää tehnyt mieli askarrella mitään jouluista, ja toisaalta täällä Koutussa on synkkinä ja myrskyisinä öinä myös hieman pelottavaa, joten päätimme askarrella dreamcatcherit eli unisiepparit takaamaan hyvät yöunet.

 

Wikipedia kertoo unisieppareista näin:

 

"Unisieppari on pajurenkaasta, lankaverkosta ja höyhenistä tehty Pohjois-Amerikan intiaanien taikakalu, joita myydään matkamuistoiksi ja koriste-esineiksi. Se on alun perin ojibwa-intiaanien perinnettä, mutta 1960-luvun kansalaisuusliike nosti unisiepparin yleisen intiaanikulttuurin tunnukseksi. Nykyisin myös new age -ryhmät valmistavat ja myyvät unisieppareita. Unisiepparin alkuperäinen tarkoitus on suodattaa pahat unet ja ajatukset päästäen lävitseen hyvät unet ja ajatukset, mutta nykyisin se on usein koriste-esine.

 

Ojibwa-taruston mukaan hämähäkki-isoäiti (maailmanluoja) kutoi unisiepparin karkottamaan ihmiskunnan pahat unet. Pahat unet tarttuvat siepparin verkkoon ja valuvat höyheniä pitkin Äiti Maahan. Toisen tarinan mukaan pahat unet nousevat aamukasteen mukana tähtiin, josta ne eivät koskaan palaa. Unisieppari ripustetaan sängyn yläpuolelle ja sen väitetään karkottavan pahat unet, mutta houkuttelevan luokseen hyviä unia."

Oikeastaan koko ajatus lähti näistä hienoista pilkullisista höyhenistä, jotka löytyivät Eevan askarteluvarastoista (joita kolusimme salaa). Sieltä löytyivät myös muutkin tarvikkeet, eli alumiininen rautalanka kehikoksi, puuvillainen lanka "verkoksi", musta nahkanauha, nahkapalat ja puuhelmet. Terveisiä vain sinne aurinkorannalle, toivottavasti näitä sai käyttää! Unisiepparin tekeminen oli helppoa ja tämän linkin takaa löytyy hyvät ohjeet verkon punomiseen.

 

Nämä unisiepparit ovat mielestämme varsinainen taikakalujen perikuvia sillä ne ovat mystisen näköisiä. Nämä toimivat varmasti!

Nora: Polkakarkkipallo

Olen ollut flunssassa ja kuumeessa muutaman päivän, ja tauti on verottanut jouluvalmistelujani. En siis ole siivonnut, en ole ostanut kaikkia lahjoja enkä ole laatinut ruokakauppalistaa. Eniten minua kuitenkin harmittaa, etten eilen viettänyt ystävieni kanssa pikkujouluja Helsingissä. Sen sijaan olen katsonut monta leffaa puoliväliin, aloittanut monta sarjaa, todennut kaikki tylsiksi ja nukkunut.

Tänään uhmasin tautia ja tein pikaisen täsmäiskun kaupungille. Tavoitteenani oli hankkia puuttuvat lahjat ja tarvikkeet jouluaskarteluihin. Tungoksessa tärisenävänä ja hikeä valuvana en kyennyt toteuttamaan koko suunnitelmaani, mutta askartelutarvikkeet löytyivät. 

Eli, saanko esitetellä, juuri valmistunut jouluinen polkakarkkipalleroinen!

Itsehän suosin helppoja arkarteluja, jotka ovat silti näyttäviä, ja polkapallo kuuluu ehdottomasti tähän kategoriaan. Palloon tarvitaan: karkkeja, kuumaliimaa, nauhaa, styrokspallo ja ruuvi.

Polkakarkkeja oli muuten vaikea löytää. Kiersin Turun karkkikaupat läpi ja aloin jo olla epätoivoinen, kun jokainen paikka tarjosi eioota. Onneksi piipahdin sattumalta Kauppahallissa, ja siellä karkit odottivat minua erään puodin hyllyllä. Tosin hinta oli mielestäni aika suolainen: 8,50 e / 400 g. Toisaalta karkit olivat myös tosi hyvännäköisiä ja kiiltäviä, maullahan ei tässä tapauksessa ole väliä.

Aloitin askartelun työntämällä ruuvin nauhan keskikohdasta läpi ja sitten ruuvin nauhoineen styrokspallosta läpi sen ylimmästä pisteestä (tähänkin varmaan olisi olemassa joku geometrinen termi, jota en nyt muista, mutta ruuvi työnnetään palloon sieltä pallon "huipulta").

Tämän jälkeen liimasin pallon täyteen karkkeja ja lopuksi solmin nauhasta rusetin. Voiko olla helpompaa? Ei juurikaan!

Käyttämäni pallo oli halkaisijaltaan noin 10-12 cm, ja karkit lisäsivät hieman ympärysmittaa.

Ihka ensimmäisen polkakarkkiaskarteluni tein viime vuonna. Tein kranssin samalla tekniikalla. Karkit olivat suoraan sanottuna tuolloin hieman rumempia ja pinnaltaan jauhoisia, joten lakkasin kranssin lopuksi askartelukaupasta ostamallani lakalla.

Oikein mukavaa joulun aikaa kaikille! Postailemme varmaan jouluna Koutusta ja kerromme, miten erilainen, pienen porukan joulumme meni!

Julia: DIY viimehetken lahjat lapselle ja vauvalle

Joulu on jo ovella, mutta vielä on aikaa pienelle viime hetken lahjojen askartelulle. Tässä teille kaksi teeseitse -ideaa lapsille. Kumpaankaan ei tarvita kovin erityisiä askarteluvälineitä, kuvilla ja kontaktimuovilla pärjää jo pitkälle.

Muistipelit ovat lasten ikisuosikkeja. Tein Pöllön muistipelin Ikeasta ostetusta lasten lahjapaperista, jossa oli hauskoja eläinaiheisia kuvia. Leikkasin kutakin kuvaa kaksi samanlaista, liimasin ne kartonginpalasille ja päällystin kontaktimuovilla. Askartelulaatikosta löytyi vanha pahvinen rasia, jonka päällystin teemaan sopivaksi. Samantyyppisiä muistipelejä voisi tehdä myös lehdistä leikatuista tai tulostetuista kuvista eri teemoilla.

Muistipeli laitetaan vielä kaappiin odottamaan seuraavaa joulua, sillä lapsemme on vasta 9kk. Tämä kuvakirja puolestaan kääritään pakettiin hänen ensimmäistä jouluaan varten.

Matkaani tarttui lehtihyllyltä syksyllä ilmestynyt Kidd.Ohttp://www.kiddo.fi/ -lehti. Siinä oli paljon kivoja kuvia lapsista. Vauvat pitävät tunteita ilmaisevista kasvokuvista ja lehteä on luettu yhdessä vauvan kanssa paljon. Päätin jalostaa lehden kuvat katselukirjaksi.

Käytin kirjan pohjana kirppikseltä 50 snt:llä ostettua pahvikirjaa. Leikkasin kuvat sopivan kokoisiksi ja liimasin ne sivuille. Lopuksi päällystin sivut kontaktimuovilla.

Vielä kiinnostavampi tämäntyyppisestä kirjasta tulisi, jos tulostaisi vauvan sukulaisten, perheenjäsenten ja ystävien kuvia ja kirjoittaisi vaikka loruja sekaan. Silloin se olisi myös henkilökohtaisempi lahja.