29. joulukuuta 2013

Julia: Uuden vuoden aarrekartta

Vuosi lähenee loppuaan ja on taas se aika kun monet tekevät uudenvuodenlupauksia tai pitävät tipattoman tai herkuttoman tammikuun ja haluavat elämäänsä uudistuksia. Päätin postata teille aarrekartoista, sillä niiden tekeminen voi olla askel kokonaisvaltaisempaan elämänhallintaan ja samalla myöskin hauska ohjelmanumero uudenvuoden aatoksi.

Olemme tehneet Koutussa vuoden mittaan useampaan otteeseen aarrekarttoja. Juhannusyönä niitä tehtiin koko juhlaväen voimin ja myöskin Nora ystävineen teki aarrekarttoja viettäessään syksyistä viikonloppua Koutussa.

Aarrekartta on itse askarreltu kooste omista unelmista ja tavoitteista elämässä. Tavoitteet konkretisoituvat kun ne laittaa aarrekartan muotoon ja silloin niitä kohti on myös helpompi pyrkiä. Aarrekartan tekeminen itsessään on erittäin terapeuttista, sillä samalla voi jäsentää ajatuksia ja pohtia mitä todella elämältään haluaa.

Minulla ja pienellä ystäväporukallani on ollut perinteenä jo usean vuoden ajan pitää aarrekarttailta noin kerran vuodessa. Silloin käymme läpi edellisen vuoden kartat. Keskustelemme, mitkä asiat ovat toteutuneet ja mitkä ovat toteutumatta ja ovatko toteutumatta jääneet saaneetkin jäädä pois vai pitäisikö ne ottaa vielä seuraavan vuoden aarrekarttaan mukaan. Tämän jälkeen vanhat aarrekartat hävitetään ja tehdään tilaa uusille tuulille elämässä. Sitten teemme uudet aarrekartat ja esittelemme ne toisillemme. Joka kerta on ollut ihmeellistä huomata, miten toiveet ovat suureksi osin toteutuneet.

Aarrekartan tekemiseen tarvitaan:
  •  mahdollisimman iso kasa lehtiä (ei ole väliä mitä lehtiä, kunhan on kuvia ja tekstejä)
  • sakset
  • liimaa
  • taustapaperi
  • avointa mieltä, rauhallinen paikka ja 2-4 tuntia aikaa.
Aarrekartta voi olla minkä tahansa muotoinen, näköinen ja kokoinen ja kuvien asettelu on vapaamuotoista. Siinä voi olla jokin logiikka tai sitten ei. Aarrekarttaa voi tulkita eri tavoin, mutta jokainen löytää itse aarrekartastaan kuvien ja tekstien perimmäiset merkitykset.

Aarrekarttaa tehdessä kannattaa pitää mielessä kysymys "Millaista haluan elämäni olevan kun olen saavuttanut haluamani". Esimerkiksi jos haluaisi mennä naimisiin, kannattaa etsiä onnellista avio-elämää kuvaavia kuvia eikä pelkästään hääpuvun kuvaa. 
Tein kuvia varten esimerkkiaarrekartan kuvitteelliselle henkilölle. Hän on jakanut aarrekartan neljään itselleen tärkeään elämän osa-alueeseen: Työ (vasen yläkulma), terveys (vasen alakulma), Koti ja parisuhde (oikea yläkulma) ja ystävät ja vapaa-aika (oikea alakulma).  Kerron teille oman analyysini aarrekartan jokaisesta osa-alueesta.
Työ: Kuvassa olevat portaat ja valoa antavat ikkunat kuvastavat henkilön toivovan että voisi kehittyä työssään, flyygeli puolestaan kuvastaa toivetta luovuudesta ja innovatiivisuudesta. Hän toivoo myös että työpaikalla olisi hauskaa ja viihtyisää.
 Terveys: Henkilö harrastaa avanto-uintia ja haluaa jatkaa harrastustaan ja haluaa myös panostaa puhtaaseen ruokavalioon.


Koti ja parisuhde: Kuvassa oleva sänky valkoisine, ylellisine lakanoineen kuvastaa mielestäni vaurautta, turvallisuutta ja rauhallisuutta. Se on myös pedattu kahdelle henkilölle, joten henkilö asuu parisuhteessa. Valkoiset ruusut on ehkä saatu puolisolta, sillä ne on sijoitettu sängyn viereen. Jos puoliso on ne ostanut, hän varmaan tuntee hyvin kumppaninsa lempivärin, sillä muuten hän olisi tietenkin ostanut punaisia ruusuja! Sängyn vieressä on myös pino kirjoja, joten henkilö varmaankin haluaisi lukea paljon, ehkä jopa liittyä lukupiiriin. Uskon, että tämän henkilö on tyytyväinen parisuhteeseensa, sillä aarrekartassa ei ole paljon siihen liittyviä viittauksia.


Ystävät ja vapaa-aika: Taustakuvassa on juhlapöytä katettuna ulos kesäiselle nurmelle. Henkilö toivoo ystävyydeltä mukavia yhteisiä hetkiä, hulluttelua ja voimaannuttavia keskusteluita.


Aarrekartan keskellä on valtava värikäs kukkakimppu, joka rönsyilee joka paikkaan sekä suuri teksti "aurinko sydämessä". Nämä ilmaisevat toiveita ulkomaanmatkoista, mutta kuvastavat myöskin henkilön koko elämänasennetta. Hän toivoisi elämäänsä paljon iloa ja turvallisen ja vakaan elämän lisäksi myös väriä ja asennetta.


Aarrekartta kannattaa laittaa esille paikkaan, jossa se muistuttaa päivittäin omista tavoitteista, sillä jokainen päivä voi olla ratkaiseva oman haaveen toteutumisprosessissa. Jos kiinnostuit aarrekartan tekemisestä, kannattaa lukea myös tämä  artikkeli, joka perustuu Kristiina Harjun kirjaan Valmiina muutokseen - aarrekartan avulla kohti uutta.

Onnellista uutta vuotta kaikille!

26. joulukuuta 2013

Aura: Tapaninpäivän granaattiomenapavlova

Herrljungan maustetut glögit ovat mielettömän hyviä, lempimakuni tähän mennessä on kirsikka.
Mieletöntä joulun jatkoa kaikille! Tänään hiihtolenkin jälkeen Lapin kokkausmaratonissa oli vuorossa granaattiomenavalkosuklaamarenkikakku (mikä sanahirviö).
Huomasin turhan myöhään että alkuperäisessa ohjeessa kermatäytteeseen lisättiin kahvia, joka sattuu olemaan kaikkien tässä mökissä jouluaan viettävien inhokkijuoma numero uno. Huoli pois! Iloisena vastoinkäymisenä satuin myös nappaamaan ICAsta mukaan kahden valkosuklaalevyn sijaan yhden valkosuklaan ja yhden maitosuklaan. Mokastani riemastuneena sulatin maitosuklaan kermavaahdon sekaan ja avot, maistuva täyte oli valmis.

Moni kakku päältä epäilyttävä mutta silkkaa parhautta sisältä.
Perinteistä pavlovaa voi varioida loputtomasti. Tässä kakussa täytteet ovat itsessään varsin makeita, mutta se onneksi korjaantuu ripottelemalla ronskisti kipakoita granaattiomenan siemeniä marenkilevyjen väliin. Siemenien kuopsuttelu kuoren sisältä vaatiikin sitten jo hiukan viitseliäämmän kokkaajan. Tästä hieman, hmm, pompöösistä videosta selviää siementen irroittamiseen käyttämäni tekniikka. Totesin tuon vedessä lilluttelun varsin toimivaksi! Ongelmana on tosin se, ettei mehua saa talteen.
Äiti kuvaa.
Tästä kakusta tulisi loistava uudenvuoden illan makea pala. Kakusta riittää aika monelle, veikkaisin että noin kahdeksan henkeä saa ronskin palan ja santsatakin voi. Pavlovan marenkilevyt ja täytteet voi tehdä jo reilusti etukäteen, jolloin tarjoiltaessa riittää vain kakun kasaaminen.

Granaattiomenapavlova (8-10 hlö)
4 valkuaista
2 1/4 dl sokeria
(2 tl maissitärkkelystä, Maizenaa tmv.)
Täyte
4 dl vispikermaa
100 g hyvää maitosuklaata/ tummaa suklaata
50 g valkosuklaata
2 granaattiomenaa

1. Laita uuni kuumenemaan 150 asteeseen. Vaahdota valkuaisia sähkövatkaimella muutama minuutti. Lisää sokeri vähitellen ja vaahdota kovaksi vaahdoksi. (Siivilöi maissitärkkelys vaahtoon ja sekoita.)
2. Levitä vaahto leivinpaperin päälle uunipellille kahdeksi samankokoiseksi suorakaiteeksi (n. 20cm x 25 cm). Paista marenkia uunissa 40 min. Käännä pelti ja jatka paistamista 20 min.  Tarkista että marenki on kovaa myös alapinnastaan. Anna marengin jäähtyä hyvin.
3. Sulata maito- tai tumma suklaa vesihauteessa tai mikrossa matalalla lämmöllä. Kaada sula suklaa kerman joukkoon ja vatkaa kerma sähkövatkaimella.
4. Vuole valkosuklaasta lastuja esimerkiksi juustohöylällä. Erottele granaattiomenan siemenet ja taputtele ne kuiviksi talouspaperilla.
4. Kokoa kakun ensimmäinen kerros: alimmaiseksi marenki, sitten täyte ja viimeiseksi puolet granaattiomenan siemenistä. Kokoa toinen kerros samalla tavoin. Ripottele päälle valkosuklaalastut koristeeksi.

Julia ja Nora: Joulupäivän dreamcatcherit

Joulupäivänä ainakin täällä Koutussa sää oli jälleen mitä ankein, joten kaipasimme jotain askarreltavaa. Joulun jälkeen ei enää tehnyt mieli askarrella mitään jouluista, ja toisaalta täällä Koutussa on synkkinä ja myrskyisinä öinä myös hieman pelottavaa, joten päätimme askarrella dreamcatcherit eli unisiepparit takaamaan hyvät yöunet.
 
Wikipedia kertoo unisieppareista näin:
 
"Unisieppari on pajurenkaasta, lankaverkosta ja höyhenistä tehty Pohjois-Amerikan intiaanien taikakalu, joita myydään matkamuistoiksi ja koriste-esineiksi. Se on alun perin ojibwa-intiaanien perinnettä, mutta 1960-luvun kansalaisuusliike nosti unisiepparin yleisen intiaanikulttuurin tunnukseksi. Nykyisin myös new age -ryhmät valmistavat ja myyvät unisieppareita. Unisiepparin alkuperäinen tarkoitus on suodattaa pahat unet ja ajatukset päästäen lävitseen hyvät unet ja ajatukset, mutta nykyisin se on usein koriste-esine.
 
Ojibwa-taruston mukaan hämähäkki-isoäiti (maailmanluoja) kutoi unisiepparin karkottamaan ihmiskunnan pahat unet. Pahat unet tarttuvat siepparin verkkoon ja valuvat höyheniä pitkin Äiti Maahan. Toisen tarinan mukaan pahat unet nousevat aamukasteen mukana tähtiin, josta ne eivät koskaan palaa. Unisieppari ripustetaan sängyn yläpuolelle ja sen väitetään karkottavan pahat unet, mutta houkuttelevan luokseen hyviä unia."
Oikeastaan koko ajatus lähti näistä hienoista pilkullisista höyhenistä, jotka löytyivät Eevan askarteluvarastoista (joita kolusimme salaa). Sieltä löytyivät myös muutkin tarvikkeet, eli alumiininen rautalanka kehikoksi, puuvillainen lanka "verkoksi", musta nahkanauha, nahkapalat ja puuhelmet. Terveisiä vain sinne aurinkorannalle, toivottavasti näitä sai käyttää! Unisiepparin tekeminen oli helppoa ja tämän linkin takaa löytyy hyvät ohjeet verkon punomiseen.
 
Nämä unisiepparit ovat mielestämme varsinainen taikakalujen perikuvia sillä ne ovat mystisen näköisiä. Nämä toimivat varmasti!

25. joulukuuta 2013

Nora ja Julia: Joulupäivän viettoa aasialaisittain

Terveisiä kaikille täältä sateisesta Koutun koulusta (Kuinka monta päivää voi sataa putkeen?)! Olemme viettäneet rauhallista ja rentouttavaa joulupäivää pienellä porukalla Julian, Ollin, vauvan, Jonaksen ja Noran kanssa. Joulu ei tänä vuonna ole valkoinen, mutta joulupäivän kattaus oli.

Jouluaattona saimme vatsamme täyteen perinteistä herkullista jouluruokaa Julian appivanhempien luona. Tänään joulupäivän lounaslistalla oli puolestaan vähän erilaista ruokaa eli kevyitä, tuoreita vietnamilaisia kevätrullia. Olimme kaikki ensikertalaisia hommassa, ja ohjeen otimme Vatsa sekaisin kilinkolin -blogista.

Ohuisiin riisipaperilevyihin kääräistiin kurkkua, porkkanaa, lohta, avokadoa, ohutta nuudelia ja yrttejä. Toki rullat voi täyttää makunsa mukaisesti lähes millä vain.
Kaikki ainekset katettiin pieniin kippoihin ja jokainen rullasi kääryleensä itse ruokapöydässä. Riisipapereiden kastelua ja pehmentämistä varten oli kulhollinen lämmintä vettä.

Kastikkeita voi tehdä muutaman eri makuisen, mutta me dippasimme rullia vain soija-lime-chili-kastikkeeseen. Se oli todella hyvää, mutta ensi kerralla pitää kokeilla muitakin makuja.
Jälkiruuaksi söimme punaviinisuklaakakkua, joka oli tehty Kauhaa ja rakkautta -blogin ohjeella. Siihen olikin hyvä päättää kevyt ja terveellinen lounas!

23. joulukuuta 2013

Aura: Sitruunakakku sisilialaisittain

Terveisiä Lapista! Karautimme eilen tänne Äkäslompoloon joulunviettoon äitini ja Jojon kanssa. Sanotaanko että hiukan puudutti peppua kun pääsimme vihdoin mökin pihaan. Piipahdimme matkalla länsinaapurin puolella Haaparannassa ostamassa jouluruuat. Taidan tehdä ostamistamme ruokatarvikkeista erikseen vielä pienen postauksen. Ne on niin kauniita!
Alla on tänään leipomani sitruunakakun ohje. Kakussa on hiukan italialaisen joulukakun fiilistä, joskin ilman kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä. Jos joulupöydästä puuttuu vielä jotain makeaa, tässä on helppo paakelssi johon ei tarvita erikoisia aineksia! Kakku sopisi mahtavasti myös uudenvuoden brunssille. Koristeeksi voit keitellä halutessasi sokerisitruunoita. Tein omistani liian ohuita ja ne levisivät: leikkaa siis sitruunasta reiluja siivuja keiteltäväksi.
Ohje Glorian Ruoka&Viini 8/13.
 Sisilialainen Sitruunakakku
3 sitruunan kuori
250 g voita
3 dl sokeria
5 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
Kostutus
3 sitruunan mehu
3/4 dl tomusokeria
Siirappisitruunat
1/2 dl vettä
1/2 dl sokeria
1 sitruuna
1. Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka (vet. n. 2 l). Pese ja raasta sitruunoiden kuoret.
2. Vaahdota voi ja sokeri sähkövatkaimella vaaleaksi vaahdoksi. Lisää munat yksitellen. Lisää sitruunankuoriraaste. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja suola keskenään ja kääntele taikinaan.
3. Kaada taikina vuokaan ja vedä taikinan keskelle vako lusikalla, sillä taikina kohoaa reilusti. Paista n. 40 minuuttia, niin että kakun keskelle pistettyyn tikkuun ei tartu taikinaa. Kumoa kakku hiukan jäähtyneenä ritilälle.
4. Tee halutessasi siirappisitruunat. Keitä vettä ja sokeria pienessä kattilassa 10 minuttia. Pese ja lohko sitruuna. Lisää sitruuna kattilaan ja keitä lohkoja siirapissa 5 minuuttia. Nosta sitruunat lautaselle kuivumaan.
5. Tee kostutusliemi. Purista raastetuista sitruunoista mehu pieneen kulhoon.
Sekoita tomusokeri joukkoon.
6. Aseta kakun pohjaa laakeampi lautanen ritilän alle. Pistele jäähtyneeseen kakkuun tikulla reikiä ja valuta sitruunatomusokerimehu kakun pinnalle. Ota lautanen varovasti kakun alta ja kaada yli valunut mehu kakulle. Anna pinnan kuivua vähintään 5 tuntia, miellelään yön yli.
7. Koristele kakku tomusokerilla ja halutessasi sitruunalohkoilla. Kakku säilyy huoneenlämmössä muutaman päivän. Jos pakastat kakun, kostuta se vasta sulaneena.

21. joulukuuta 2013

Nora: Polkakarkkipallo

Olen ollut flunssassa ja kuumeessa muutaman päivän, ja tauti on verottanut jouluvalmistelujani. En siis ole siivonnut, en ole ostanut kaikkia lahjoja enkä ole laatinut ruokakauppalistaa. Eniten minua kuitenkin harmittaa, etten eilen viettänyt ystävieni kanssa pikkujouluja Helsingissä. Sen sijaan olen katsonut monta leffaa puoliväliin, aloittanut monta sarjaa, todennut kaikki tylsiksi ja nukkunut.

Tänään uhmasin tautia ja tein pikaisen täsmäiskun kaupungille. Tavoitteenani oli hankkia puuttuvat lahjat ja tarvikkeet jouluaskarteluihin. Tungoksessa tärisenävänä ja hikeä valuvana en kyennyt toteuttamaan koko suunnitelmaani, mutta askartelutarvikkeet löytyivät. 

Eli, saanko esitetellä, juuri valmistunut jouluinen polkakarkkipalleroinen!
Itsehän suosin helppoja arkarteluja, jotka ovat silti näyttäviä, ja polkapallo kuuluu ehdottomasti tähän kategoriaan. Palloon tarvitaan: karkkeja, kuumaliimaa, nauhaa, styrokspallo ja ruuvi.
Polkakarkkeja oli muuten vaikea löytää. Kiersin Turun karkkikaupat läpi ja aloin jo olla epätoivoinen, kun jokainen paikka tarjosi eioota. Onneksi piipahdin sattumalta Kauppahallissa, ja siellä karkit odottivat minua erään puodin hyllyllä. Tosin hinta oli mielestäni aika suolainen: 8,50 e / 400 g. Toisaalta karkit olivat myös tosi hyvännäköisiä ja kiiltäviä, maullahan ei tässä tapauksessa ole väliä.

Aloitin askartelun työntämällä ruuvin nauhan keskikohdasta läpi ja sitten ruuvin nauhoineen styrokspallosta läpi sen ylimmästä pisteestä (tähänkin varmaan olisi olemassa joku geometrinen termi, jota en nyt muista, mutta ruuvi työnnetään palloon sieltä pallon "huipulta").

Tämän jälkeen liimasin pallon täyteen karkkeja ja lopuksi solmin nauhasta rusetin. Voiko olla helpompaa? Ei juurikaan!
Käyttämäni pallo oli halkaisijaltaan noin 10-12 cm, ja karkit lisäsivät hieman ympärysmittaa.
Ihka ensimmäisen polkakarkkiaskarteluni tein viime vuonna. Tein kranssin samalla tekniikalla. Karkit olivat suoraan sanottuna tuolloin hieman rumempia ja pinnaltaan jauhoisia, joten lakkasin kranssin lopuksi askartelukaupasta ostamallani lakalla.
Oikein mukavaa joulun aikaa kaikille! Postailemme varmaan jouluna Koutusta ja kerromme, miten erilainen, pienen porukan joulumme meni!

20. joulukuuta 2013

Julia: DIY viimehetken lahjat lapselle ja vauvalle

Joulu on jo ovella, mutta vielä on aikaa pienelle viime hetken lahjojen askartelulle. Tässä teille kaksi teeseitse -ideaa lapsille. Kumpaankaan ei tarvita kovin erityisiä askarteluvälineitä, kuvilla ja kontaktimuovilla pärjää jo pitkälle.

Muistipelit ovat lasten ikisuosikkeja. Tein Pöllön muistipelin Ikeasta ostetusta lasten lahjapaperista, jossa oli hauskoja eläinaiheisia kuvia. Leikkasin kutakin kuvaa kaksi samanlaista, liimasin ne kartonginpalasille ja päällystin kontaktimuovilla. Askartelulaatikosta löytyi vanha pahvinen rasia, jonka päällystin teemaan sopivaksi. Samantyyppisiä muistipelejä voisi tehdä myös lehdistä leikatuista tai tulostetuista kuvista eri teemoilla.


Muistipeli laitetaan vielä kaappiin odottamaan seuraavaa joulua, sillä lapsemme on vasta 9kk. Tämä kuvakirja puolestaan kääritään pakettiin hänen ensimmäistä jouluaan varten.

Matkaani tarttui lehtihyllyltä syksyllä ilmestynyt Kidd.Ohttp://www.kiddo.fi/ -lehti. Siinä oli paljon kivoja kuvia lapsista. Vauvat pitävät tunteita ilmaisevista kasvokuvista ja lehteä on luettu yhdessä vauvan kanssa paljon. Päätin jalostaa lehden kuvat katselukirjaksi.

Käytin kirjan pohjana kirppikseltä 50 snt:llä ostettua pahvikirjaa. Leikkasin kuvat sopivan kokoisiksi ja liimasin ne sivuille. Lopuksi päällystin sivut kontaktimuovilla.

Vielä kiinnostavampi tämäntyyppisestä kirjasta tulisi, jos tulostaisi vauvan sukulaisten, perheenjäsenten ja ystävien kuvia ja kirjoittaisi vaikka loruja sekaan. Silloin se olisi myös henkilökohtaisempi lahja. 



15. joulukuuta 2013

Nora ja Julia: Lahjat kääröihin

Olimme tänään koko perheen voimin sunnuntaibrunssilla turkulaisen Aboa Vetuksen ja Ars Novan kahvilassa Aula Cafessa. Siellä on myös kiva museokauppa, jossa oli myynnissä hienoja leimasimia. Niistä innostuneina päätimme paketoida tänään yhdessä loput joululahjat. Ostimme Tiimarin konkurssimyynnistä valkoista ja punaista leimasinväriä, mutta nämä värityymyt olivat hieman liian pieniä meidän uusille, melko kookkaille leimasimillemme.
Tähän pehmeään pakettiin käytimme paisley-kuvioista leimasinta. Paperi on kukkakaupan paketeista säästettyä "silkkipaperia". Koristesydän on tehty valkoisesta "taikataikinasta", jonka tekemiseen on ohje Taikinainen takiainen -blogissa. Kuten kuvasta näkyy, väriä oli hankala saada minimaalisista värityynyistä leimasimeen, jolloin kuvioista ei aina tullut ihan tarkkoja, mutta lopputulos oli silti ihan hauska.
Hajuvesi käärittiin mustaan paperiin, johon painettiin pitsikuvio toisella leimasimella. Toivotukset tehtiin Tigerin kivoilla ja monikäyttöisillä kirjainleimasimilla. Myös tämän paketin sydän on tehty taikataikinasta.
Ruskea peruspaperi on ikisuosikkimme kaikessa paketoinnissa. Siihen ei ikinä kyllästy, siitä voi tehdä mitä mielikuvituksellisempia paketteja. Lisäksi se on myös edullista. Tähän pakettiin maalattiin valkoisella vesivärillä havunoksia ja lumihiutaleita. Harmaavalkoinen kirppikseltä ostettu Tampellan paperinaru viimeistelee käärön.
Isoäidin korulahja on paketoitu ylelliseen kultaiseen glitterlahjapaperiin ja sidottu viininpunaisella satiininauhalla. Glitterpaperi on ostettu Tigeristä. Samasta paperista on tehty joulukuusen muotoinen koristelu ruskealla paperilla paketoituun pakettiin.
Tänä vuonna joulumme tulee olemaan erilainen aikaisempiin vuosiin verrattuna, sillä Koutun isäntäväki lähtee jouluksi ulkomaille ja Jennyn perhe suuntaa Joensuuhun. Aattona me jäljelle jääneet, eli Julian perhe, Nora ja Jonas pääsemme nautiskelemaan Julian anopin herkulliseen joulupöytään, ja aattoillan vietämme pienellä porukalla Koutussa. Joulupäivänä aiomme keksiä jotain vähän erilaista ohjelmaa ja syötävää kuin mihin perinteisesti on totuttu. Alkujärkytyksestä toivuttuamme olemme itse asiassa melko innoissamme tulevasta erilaisesta joulustamme.