Julia: DIY viimehetken lahjat lapselle ja vauvalle

Joulu on jo ovella, mutta vielä on aikaa pienelle viime hetken lahjojen askartelulle. Tässä teille kaksi teeseitse -ideaa lapsille. Kumpaankaan ei tarvita kovin erityisiä askarteluvälineitä, kuvilla ja kontaktimuovilla pärjää jo pitkälle.

Muistipelit ovat lasten ikisuosikkeja. Tein Pöllön muistipelin Ikeasta ostetusta lasten lahjapaperista, jossa oli hauskoja eläinaiheisia kuvia. Leikkasin kutakin kuvaa kaksi samanlaista, liimasin ne kartonginpalasille ja päällystin kontaktimuovilla. Askartelulaatikosta löytyi vanha pahvinen rasia, jonka päällystin teemaan sopivaksi. Samantyyppisiä muistipelejä voisi tehdä myös lehdistä leikatuista tai tulostetuista kuvista eri teemoilla.

Muistipeli laitetaan vielä kaappiin odottamaan seuraavaa joulua, sillä lapsemme on vasta 9kk. Tämä kuvakirja puolestaan kääritään pakettiin hänen ensimmäistä jouluaan varten.

Matkaani tarttui lehtihyllyltä syksyllä ilmestynyt Kidd.Ohttp://www.kiddo.fi/ -lehti. Siinä oli paljon kivoja kuvia lapsista. Vauvat pitävät tunteita ilmaisevista kasvokuvista ja lehteä on luettu yhdessä vauvan kanssa paljon. Päätin jalostaa lehden kuvat katselukirjaksi.

Käytin kirjan pohjana kirppikseltä 50 snt:llä ostettua pahvikirjaa. Leikkasin kuvat sopivan kokoisiksi ja liimasin ne sivuille. Lopuksi päällystin sivut kontaktimuovilla.

Vielä kiinnostavampi tämäntyyppisestä kirjasta tulisi, jos tulostaisi vauvan sukulaisten, perheenjäsenten ja ystävien kuvia ja kirjoittaisi vaikka loruja sekaan. Silloin se olisi myös henkilökohtaisempi lahja. 

Julia: Isyyspakkaus

Odotan pian saapuvaksi äitiyspakkausta. Minulle oli itsestään selvää valita äitiyspakkaus äitiysrahan sijaan. Odotan jo innolla, että pääsen hypistelemään pakkauksen sisältöä, joka on tänä vuonna erityisen kiva.

Mielestäni äitiyspakkauksen nimen voisi vaihtaa vaikka vauvapakkaukseksi, sillä suurin osa tavaroista on tarkoitettu vauvalle, eikä äidille. Nimi "äitiyspakkaus" on myös epäreilu isiä kohtaan.

Olli ansaitsee mielestäni myös oman pakkauksen, joten päätin koota hänelle sellaisen. Hän sai tämän jo viime isänpäivän aamuna yllätykseksi. Valmiita huumori-isyyspakkauksia myydään nettikaupoissa, mutta itse halusin antaa omanlaisen, joka olisi henkilökohtaisempi lahja minulta.

Tässä pakkauksen sisältö:

 

• Isyyspakkauksen liitutaululaatikko on ostettu Clas Ohlsonilta ja sitä voi käyttää myöhemmin vaikka lapsen lelulaatikkona.
• Sinisen kantoliinan löysin kirpputorilta. Kantoliina on hyvä keino vauvan rauhoitteluun myös isälle.
• Apteekista lähti mukaan särkylääkettä vauvalle ja isälle, sillä maailma on paljon kauniimpi ilman kipeitä korvia tai yövalvomisista johtuvaa päänsärkyä. Apteekista myös "Kun lapsi sairastaa"-opas.
• Korvatulpat ja Aventin sininen äänenvaimennin tuovat varmasti helpotusta isän elämään vauva-aikana.
• Sinkkisalvaa ja hoito-öljyä tarvitaan vauvan ihonhoitoon.
• Pikakahvi, kaakao ja suklaa (joka on luonnollisesti jo syöty) auttavat jaksamaan kotona työpäivän jälkeen.
• Sophie la girafen luonnonkumiset pallot ovat isän ja vauvan ensimmäisiä yhteisiä leikkejä varten. 

 

•  Yhteinen odotus -kirjan ovat kirjoittaneet Käppi, K. Toivanen, R. Takola, M. ja Vilén M. Se on odotusajan perhekirja, johon vanhemmat voivat täyttää kokemuksia omasta lapsuusajasta sekä ajatuksia vanhemmuuteen valmistautumisesta. Kirjasta löytyy myös tietoiskuja raskausajasta.

Isyyspakkaus sai yllättyneen ja ilahtuneen vastaanoton saajaltaan. Nyt keskityn odottelemaan omaa äitiyspakkausta!

Nora: Varotoimenpiteitä

Kauhuskenaarioni on sellainen joulu, kun paketeistani ei paljastuisi ainoatakaan kirjaa. Joululomahan on lukemista varten (paitsi mainittakoon poikkeuksena eräs joulu, jolloin olin lainannut Mad Menin kaksi ensimmäistä tuotantokautta. Arvaattehan, miten siinä kävi: joulu- ja tapaninpäivänä poistuin sohvalta ainoastaan mennäkseni hetkeksi nukkumaan. Tapanintanssit jäivät täysin kakkosiksi!).

Tänäkin jouluna olen varmistanut, etteivät joululukemiset lopu kesken, vaikka olisinkin ollut tuhma, ja pukki olisi pudottanut kontistaan pari minulle tarkoitettua pakettia. Kuulun Pieneen esikoiskirjakerhoon, joka mainostaa olevansa kirjakerho, “joka on tarkoitettu kaikille suomalaisen kaunokirjallisuuden ja kulttuurin kehittymisestä kiinnostuneille.“
Lainasin tämänkin pätkän kerhon sivuilta: 
“Jos säikähdit sanaa "kirjakerho", tiedä, että kerhomme toimii melkein täysin päinvastoin kuin tavanomaiset kirjakerhot.

Se panostaa täysin uusiin, tuntemattomiin esikoiskirjailijoihin. Se korvaa kirjailijalle ja kustantajalle yhtä paljon kuin kirjasta saa normaalissa kirjakauppamyynnissä (reilua kauppaa kotimaiselle tuotannolle!). Se toimittaa kirjat jäsenilleen tuoreeltaan, heti niiden ilmestyttyä. Se ei tarjoa liittymislahjoja, pakota ostositoumuksiin eikä myy kirjallisuutta halvalla.”

Allekirjoitan esittelytekstin täysin, paitsi, että pidän kyllä liittymislahjoista. Tuleehan minulle Gloriakin rätisevän ja kanavat kadottavan mutta hyvännäköisen Tivoli Audio -tilaajalahjaradion tähden. Mutta toisin kuin Glorian kohdalla, joka ei ole antanut minulle huulipunavinkkien lisäksi juurikaan mitään, Pienen esikoiskirjakerhon ansiosta olen tutustunut sellaisiin kirjoihin, joita en luultavasti olisi koskaan muutoin tullut lukeneeksi.

Tähän astiseen parhaimmistoon luokittelisin esimerkiksi Mooses Mentulan novellikokoelman Musta timantti. Realistiset novellit pureutuvat ihmisyyden ytimeen; aiheet vaihtelevat thaimaalaisesta marjanpoimijasta avioerolapseen, ja uskon tarinoiden koskettavat lähes jokaista lukijaa. Inhoan muuten novelleissa sitä, että kertomukset loppuvat kesken. Haluan tietää, mitä sitten tapahtui. Mentulan teoksen kohdalla kävi juurikin näin, jokainen novelli olisi itsessään ollut kokonaisen romaanin arvoinen.

Mutta palatakseni aiheeseen, en ole vielä ehtinyt lukea kaikkia tänä vuonna lähetettyjä kirjoja, joten aion pakata joulunviettoon kaksi niistä mukaani: Janica Branderin Lihakuun ja Jarmo Ihalaisen Perheestä ja alastomana juoksemisesta. Lisäksi ostin pokkariversiona Haruki Murakamin Sputnik rakastettuni. Enköhän näillä pärjää pyhien ylitse. 

Tänään kurkataan vielä Julian puutalojouluun, ja huomenna postaammekin kaikki yhdessä Koutusta. Kuulemisiin ja muistakaa myös vähän rentoutua jouluhössötyksen keskellä! Tosin itselläni taitaa olla tänään kiireisin valmistelupäivä.