Näytetään tekstit, joissa on tunniste puutaloelämää. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puutaloelämää. Näytä kaikki tekstit

26. marraskuuta 2013

Julia: DIY pitsihame

Olen potenut koko syksyn pientä vaatekriisiä, sillä raskauden ja kesäisen rennon kukkamekkokauden jälkeen on ollut vaikeaa löytää kaapista vaatteita, jotka

a.) Ovat sopivan kokoisia
b.) soveltuvat imetykseen ja
c.) ovat rentoja, käytännöllisiä ja vielä kauniitakin.

Hain eilen kellarista kasan vaatteita, joita olen käyttänyt joskus ennen raskautta. Löytyi myös virkattu pitsinen jättipaita, joka miehen mielestä oli niin ruma että sen olisi voinut viskata suoraan kaatopaikalle. Itse olin toista mieltä ja halusin antaa paidalle vielä mahdollisuuden ja helpottaa samalla vaatekriisiäni.

Tein  hameeseen vuoren isoäitini vanhasta alushameesta. Lyhensin sitä reilusti ja huolittelin alareunan ompelukoneella. Pienensin jättipaidasta sopivan kokoiset kappaleet hametta varten. Etu- ja takakappale ovat yhtä suuria. Virkkasin kappaleet sivusaumoistaan kiinni toisiinsa piilosilmukoin ja surautin vielä päältä leveällä siksakilla, jotta saumat eivät pullottaisi. Yhdistin pitsin alushameeseen siksak -ompeleella juuri kuminauhakujan alapuolelta ja VALMIS!
Tämän hameen kanssa kelpaa istua lattialla leikkimässä legoilla tai lähteä vaikka ex-tempore kaupungille vaunukävelylle. Varsinkin kun matkassa keikkuu myös uusi Art+Designista ostettu ruusulaukku!



29. maaliskuuta 2013

Julia: Minusta tuli äiti

Hieman yli viikko sitten syntyi rakas pieni poikamme yllättävän aikaisin ja yllättävän nopeasti. Olimme koko alkuviikon tehneet keittiöremonttia, enkä olisi keskiviikkona päivällä uskonut, että vielä samana päivänä meillä olisi lapsi! Ja kuinka suloinen ja ihana lapsi.
Pääsimme sairaalasta kotiin 3. päivänä synnytyksestä. Kotona oli kaikki vielä mullin mallin, mutta onneksi saimme palmusunnuntaina talkooapua remontin kanssa. Eeva ja Nora toivat tulleessaan rotinat, lasagnea ja pullaa mikä oli mahtavaa, sillä keittiössä ei ole vieläkään uunia ja liettä. Rotinat on vanha karjalainen tapa. Perheeseen, jonne on syntynyt lapsi, viedään ruokaa ja leivonnaisia, jolloin äiti pääsee ensimmäiset päivät hieman helpommalla.

Nyt esikoisemme on kahdeksan päivää vanha ja ensimmäistä kertaa Koutussa viettämässä pääsiäistä. Kuvissa hänellä on päällä Mirja-mummin neuloma villahaalari.
Alku vauvan kanssa on ollut mielestäni yllättävän helppoa, vauva nukkuu paljon ja syö hyvin. Tärkeät yhteiset päivät kuluvat nopeasti häntä ihastellessa. On ihanaa olla äiti.

11. maaliskuuta 2013

Julia: Keittiökuulumisia

Täällä ollaan vietetty äitiyslomaa melko kiireisissä merkeissä. Vauvaa varten on kaikki jo valmiina, vaatteet on viikattu vanhaan kunnostettuun lipastoon, hoitopöytä järjestelty ja sairaalakassi pakattu. Nämä hommat eivät kuitenkaan ole pitäneet minua kiireisenä vaan lähestyvä keittiöremontti, joka oikeastaan alkoi jo viikko sitten keittiön yläpuolella olevan parven kaiteiden tekemisellä.

Ensi viikolla tulee puuseppä, sähkömies ja putkimies tekemään osuutensa ja sitä ennen pitäisi olla vanha keittiö tyhjennettynä ja purettuna ja pohjatyöt tehtynä. Kiireinen viikko siis edessä. Mies sairastui tänään vatsatautiin, toivottavasti paranee pian ja toivottavasti en itse saa tartuntaa niin saisimme kaiken tehtyä ajoissa.

Oikeastaan tämä äitiyslomailu on aika mukavaa. On mukavaa, kun vointi on ollut niin hyvä että olen jaksanut tehdä vielä kaikkea haluamaani. Päivät saa suunnitella itse ja nauttia elämän pienistä iloista, kuten tämän rätin tekemisestä:
Rätti on tehty Auran äidin, Tiinan, ohjetta mukaillen. Siitä tuli vahingossa kuitenkin ihan erilainen, sillä olen vähän laiska seuraamaan neuleohjeita. Langassa on puuvillaa ja bambua ja se on saatu Lauralta lankakaapin siivouksen yhteydessä. Nappi ja nauha ovat oman käsityöarkun uumenista. Täytyyhän uudessa hienossa keittiössä olla myös uusi hieno rätti!

Remonttitouhuista lisää myöhemmin, nyt täytyy lähteä ostamaan Jaffaa tuolle yhdelle toipilaalle.

26. helmikuuta 2013

Julia: Raskauskuvia äitiysloman alkamisen kunniaksi

Nyt se äitiysloma sitten alkoi! Olen jo pari viikkoa odottanut lomaa malttamattomana. Nyt olen ollut kolme tuntia äitiyslomalla ja aika käy jo pitkäksi. Pitää varmaan suunnitella jotain järkevää tekemistä!

Nora otti noin kaksi vikkoa sitten raskauskuvia meistä. Monet käyvät otattamassa raskausaikana oikein studiokuvat, mikä on mielestäni hieno idea ja ihana muisto raskausajasta. Useat valokuvaamot ovat erikoistuneitakin näihin raskauskuviin ja mainostavat niitä erikseen. Mielestäni paras aika ottaa kuvia on raskausviikko 30-35, jolloin vatsa on jo aika iso, mutta ei yleensä ole vielä turvotuksia.

Toivoin, että meidän kuvat otettaisiin kotona, vauvan lapsuudenkodissa ja meidän ensimmäisessä omassa kodissamme. Näistä tulikin mielestäni aika tunnelmallisia ja nämä kuvastavat hyvin tuntemuksia tästä raskausajasta, joka on ollut hieno ajanjakso meidän elämässämme. Toki raskausaikaan sisältyy varsinkin esikoista odottaessa valtavan onnen vastapainoksi myös huolia ja vastuullisemmaksi ihmiseksi ja vanhemmaksi kasvamista.









14. tammikuuta 2013

Julia: Feng shui kodissani


Koti on itselleni erittäin merkityksellinen asia, niin kuin tietysti useimmille ihmisille. Minulle on tärkeää että siellä on viihtyisää ja sellaisia asioita, jotka tuottavat hyvää mieltä. Pari vuotta sitten kiinnostuin Feng shuista, kun ymmärsin, kuinka järkevä ja käytännönläheinen oppi se on. Se helpottaa sisustuksessa esimerkiksi kalusteiden sijoittelun miettimistä ja auttaa avaamaan silmät sellaiselle, mikä oikeasti tuntuu hyvältä. En koskaan hankkisi kotiini jotain vain siksi, että se on trendikästä.

Feng shui –tuntijat väittävät, että feng shuilla voi jopa vaikuttaa elämän laatuun ja sen avulla voi saavuttaa haluamiaan asioita elämässä. Se auttaa myös elämään sopusoinnussa ympäristön ja energiavirtojen kanssa. Itse olen hieman skeptinen näin suurten asioiden edessä, mutta huomaan usein ajattelevani myös feng shuin näkökulmasta valitessani sisustusratkaisuja kotonani. Silloin myös saavutan omasta mielestäni parhaimman lopputuloksen ja tulee hyvä mieli. 

Alla oleva bagua-kartta kuvastaa elämän osa-alueita. Karttaa käytetään siten, että se asetetaan kodin tai huoneen pohjapiirroksen päälle niin, että ulko-ovi on alareunassa. Silloin voi miettiä mitä huonekaluja ym. sijoittaisi mihinkin kohtaan.



Olen esimerkiksi sijoittanut isoisän vanhan rahapuun tupakeittiön runsaus-nurkkaukseen, jossa se vaikuttaakin viihtyvän. Kesät se tosin lomailee taloyhtiön pihalla.
Feng shuin perusperiaatteisiin sisältyvät viisi elementtiä, jotka ovat vesi, tuli, puu, maa ja metalli. Nämä edustavat eri juttuja elämässä ja jotain tiettyä elementtiä vahvistamalla voi saavuttaa haluamiaan asioita.
Tässä kuvassa tulielementtiä edustavat kynttilä ja villainen torkkupeitto, puuelementtiä puiset huonekalut, orkidea, tapetti ja tekstiilit, maaelementtiä keraamiset astiat ja pöydän laakea pinta, metallia edustavat pöydän jalat ja vaaleat värit ja vesielementtiä lasinen pöytä ja kristallit. Aika harmoninen kokonaisuus mielestäni!
Jin ja Jang kuvastavat vastakohtia, esimerkiksi nainen ja mies, pimeys ja valo, vahvuus ja heikkous. Kun nämä ovat sopusoinnussa keskenään, ne korostavat toisiaan hyvällä tavalla. Olenkin huomannut, että pidän sisustuksessa olevista kontrasteista. Yhdistelen mielelläni uutta ja vanhaa sekä erilaisia materiaaleja keskenään. Ne saavat toistensa parhaat puolet esiin. Näin pitäisi olla myös parisuhteessa.
Tupakeittiön ruokaryhmä on hyvä esimerkki vanhan ja uuden yhdistämisestä. Vanha sivustavedettävä sohva on Koutun vintiltä, pellavainen patjanpäällinen on Ollin isoäidin kutoma ja tyynyliinat ovat vanhoja pellavaisia ja ikean pitsisiä. Ne on yhdistetty pukkijaloilla seisovaan lasipöytään, joka tuo keveyttä pieneen tilaan.

Huonekalujen sijoittelu on helpompaa, kun ottaa huomioon Qi-virran, joka feng shuin mukaan on juuri sitä energiaa, jota on kaikkialla. Sen suunta huoneessa on pääasiassa ovesta sisään ja ikkunasta ulos. Jos istut tuolilla, joka on sijoitettu kohtaan, jossa on voimakas energiavirta, voit tuntea olosi turvattomaksi. Yleinen virhe on sijoittaa työpöytä ikkunan eteen selkä ovelle päin. Sänky pitäisi myös sijoittaa niin, että sieltä näkee sisäänkäynnille, eikä se ole liian voimakkaassa energiavirrassa, jolloin voi esiintyä unettomuutta.
Aura istuu lempituolissani, joka on keskellä huonetta ja siinä istutaan selkä ovelle päin. Sen mukavuutta voisi parantaa huoneen takaseinään asetettavalla peilillä, jonka kautta näkisi sisäänkäynnille päin.
Qin pitäisi päästä virtaamaan vapaasti ja esimerkiksi nurkkaan moneksi viikoksi unohtuneet tavarat, esineet joista et pidä tai joita ei käytetä, sekaisuus ja epäjärjestys saavat Qin pysähtymään. Siksi kodin feng shuin parantaminen tulisikin aloittaa siivoamisesta ja siitä, että laittaa turhat tavarat pois. Tavaroista luopuminen on ollut itselleni ennen vaikeaa, sillä niitähän voi vielä tarvita. Pienten säilytystilojen ja useiden muuttojen myötä olen kuitenkin tullut huomaamaan, ettei kaikkea kuitenkaan tarvitse säästää. Ihan yhtä radikaaliin toimintaan en kuitenkaan pystyisi, kuin tämä heppu sunnuntain Hesarissa
Mekot järjestyksessä vaaterekillä.

Tavaroita hankkiessa tai kodista poistaessa kannattaa miettiä mitä esine symboloi itselle. Symbolit ovat feng shuissa tärkeitä välineitä haluamiensa elämän osa-alueiden vahvistamisessa. Esimerkiksi alla olevassa kuvassa oleva kaakeliuunin tiili, joka tarttui mukaani Wanhan wallankumouksesta, on mielestäni kuin taideteos ja symboloi minulle kodin kotoisaa lämpöä ja turvaa. Taustalla ovat isoisäni grafiikat, jotka kuvaavat hänen lapsuudenmaisemiaan.

Pidimme kerran muutaman ystäväni kanssa feng shui –iltamat, jossa pohdimme yhdessä kunkin asunnon sisustusratkaisuja. Ilta oli hauska ja pohdimme myös syvällisemmin, mitä asioita kukin haluaisi elämäänsä enemmän tai vähemmän. Mielestäni feng shuita ei pidä ottaa liian vakavasti tai kirjaimellisesti, vaan poimia siitä ne asiat, jotka itsestä tuntuvat parhaalta. Paras feng shui -oppaani on ollut Agneta Nyholm Winqvistin vuonna 2001 julkaisema kirja Feng shui ja suomalainen koti.

4. tammikuuta 2013

Eeva ja Julia: Keittiöremontin suunnittelua

Vietämme Julian kanssa perjantai-iltaa Julian ja Ollin keittiösuunnitelman parissa. Tämä puutaloasunto on remontoitu parin vuoden sisällä lähes kokonaan, mutta keittiö kaipaa vielä päivittämistä. 1980-luvun mäntykuvioiset keittiökaapit on maalattu edellisen asukkaan toimesta valkoisiksi. Keittiö on tarkoitus remontoida kokonaan ennen vauvan syntymää, joten suunnitelmilla alkaakin olla jo kiire.

Ongelmakohtana tässä keittiössä on jääkaapin sijainti keskellä tupakeittiötä. Se vie näin suuren huomion tilassa eikä tunnu istuvan tänne lainkaan. Haasteensa suunnitteluun tuovat myös keittiön yläpuolella olevan parven vinot portaat ja tukipylväät. Näiden vuoksi tänne on hankalaa sovittaa valmiskeittiötä, sillä jokainen sentti tulisi käyttää tehokkaasti pienessä tilassa. Olemmekin päätyneet mittatilauskeittiöön. Keittiössä ei myöskään ole astianpesukonetta, joka lapsiperheessä on lähes välttämätön, joten senkin täytyy mahtua uuteen keittiöön.
Ongelmallinen jääkaappi
Pieneen tilaan on haasteellista saada tarpeeksi säilytystilaa. Aiomme ratkaista tämän ongelman karsimalla keittiöstä mahdollisimman paljon turhia tavaroita pois ja suunnittelemalla valmiiksi kaappien ja laatikoiden sisusteet omia tarpeita ajatellen. Esimerkiksi Stalalta löytyy järkeviä jätteidenlajittelujärjestelmiä.
Vanhat keittiönkaapit
Saarekkeen yläpuolella olevat yläkaapit on tarkoitus jättää pois kokonaan, jotta tilasta tulisi avarampi. Keittiön tulee sopia vanhan puutalon tunnelmaan, joten kaapeista tulee massiivipuiset ja perinteisesti maalatut. Rungot jätetään näkyviin.
Suunnittelija työssään

Tässä (ja uudessakin) keittiössä kokataan paljon. Tänään söimme itse leivottuja bataattirieskoja, joiden ohje löytyy uusimmasta Koti- ja keittiö -lehdestä.
Suunnitelmat ovat nyt hyvällä mallilla. Raportoimme teille jatkossa keittiöremontin vaiheista! 


23. joulukuuta 2012

Julia: Joulutunnelmia puutalosta

Joulussa on mielestäni parasta perinteet ja yhdessäolo. Olen joka Joulu lapsuudenkodista muutettuani halunnut noudattaa perinteitä ja valmistella Joulua myös Turun kodissamme, vaikka varsinaisesti vietämme joulunpyhät Koutussa tai mieheni vanhempien luona. Perinteiden noudattaminen on ollut mielestäni myös osa aikuiseksi kasvamista.

Teen joka Joulu ainakin yhden havukranssin kuusesta tai katajasta. Tänä vuonna koristelin sen jouluvaloilla ja kultaisella rusetilla.
Kuusen haku metsästä ja sen valitseminen on olennainen osa riittiä. Tänä vuonna otimmekin kolme pientä kuusta, sillä jokainen näytti aina entistä paremmalta. Näin Nora ja Jennykin saivat kuuset.

Kuuseni on koristeltu hyvin perinteisesti. Pahviset enkelikoristeet löysin kirpputorilta, piparminttutankoja ostan joka vuosi ja helmikoristeet ovat edellisvuosilta
Steariiniin kastetut lumihiutaleet ovat perinteinen jouluaskartelu, mutta tein niitä ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Leikkasin hiutaleet kopiopaperista, silitin ne miedolla lämmöllä sileämmäksi, sulatin vanhoja kynttilänpätkiä vesihauteessa, kastoin lumihiutaleet siinä ja nostin leivinpaperille kuivumaan. Hiutaleita piti kastella muutaman kerran, jotta kerroksesta tulisi tarpeeksi paksu.
Nyt jo monena vuonna joulua on meillä viettänyt vanha sympaattinen joulupukki, joka on löytynyt kirpputorilta.
Kukka-asetelman tein isommasta kimpusta, josta oli jo lakastunut muutama kukka. Pelastin näin jäljellä olevat kukat ja oikeastaan asetelmasta tuli paljon mieluisampi. Lisäsin vielä maljakkona toimivan Riihimäen tölkin reunaan pompulanauhaa.
Puutalossa on talvella melko kylmää ja vetoisaa. Itse luomulampaan villasta  virkkaamani torkkupeite onkin ahkerassa käytössä. Lämmitämme kotiamme osittain puilla alkuperäisellä kaalelihellalla. Kun hellassa on tuli, sitä voi käyttää myös ruoanlaittoon.
Lahjoja pitää hankkia joka vuosi enemmän, sillä suku kasvaa hurjaa vauhtia. Onneksi olemme Koutussa soveltaneet jo parina vuotena kierrätysjoululahjontaa, josta lisää myöhemmin.