11. joulukuuta 2013

Julia ja Eeva:Koutun pikkujouluissa

Joulua voi viettää näköjään myös etukäteen! Sen saimme todeta viime viikonloppuna; Koutun isäntäväki lähtee tänä vuonna jouluksi etelän lämpöön, joten pidimme Koutussa sukulaisille yhteiset pikkujoulut. Perheen ja suvun lisäksi mukana menossa oli isäntäväen lähes adoptoima ystäväperhe. Ruokakunta taisi nousta lähes neljäänkymmeneen vaikka ihan kaikki kutsutut eivät voineetkaan osallistua.

Sen suurempaa stressiä emme ottaneet juhlista, vaan hoidimme ruokapuolen nyyttärimeiningillä. Kelpo jouluinen ateria siitä siitä syntyikin kinkkuineen, laatikoineen ja muine herkkuineen. Nopea ja helppotekoinen mariannejäädyke on meillä perinteinen joulujälkiruoka, mutta siitä ei taidettu ehtiä ottaa yhtään kuvaa.
Kinkku paistetaan täällä aina leivinuunissa ja siitä tulee alhaisella lämpötilalla todella mureaa. Uuni lämmitetään edellisenä iltana ja näppituntuma osoittaa, milloin uuni on riittävän kuuma. Emme käytä lämpömittaria uunin lämpötilan tai kinkun kypsyyden mittaamiseen. Kinkku on kahdeksan tunnin jälkeen uunista tullessaan ollut aina kypsää. 

Koutun kinkku
Sujauta kinkku paistopussiin ja laita uunipellille. Laita kinkku uuniin, leivinuunissa sopiva paistoaika on noin kahdeksan tuntia (miedolla lämmöllä, hieman taikaa myös mukana). Kuori hieman jäähtynyt kinkku rasvasta. Sivele kinkun pintaan sinappia ja ripottele sen päälle korppujauhoja. Laita takaisin uuniin, tällä kertaa 250-asteiseen (sähköuuni).  Kinkun koristeet voi laittaa tässä vaiheessa tai vasta paiston jälkeen. Koristeina voi käyttää perinteisen neilikan sijaan vaikka tähtianista.








Joulujuhlan ohjelma oli - jouluinen. Saunoimme pihasaunassa, söimme hyvin ja seurustelimme perheen kanssa. Lasten kohokohtana oli pukin saapuminen paikalle. Tämä pukki se vasta mainio pukki olikin; jutusteli lasten kanssa vaikka mitä mukavia ja jakoi heille vielä lahjapussitkin. Kaikkien mielestä pukki tosin ei ollut kovin mukava - kaksi nuorimmaista vauvaa saivat pukin nähdessaan kovaäänisen itkukohtauksen.
Valitettavasti tämä pikkujoulupukki ei ole tulossa ilahduttamaan teitä muita vaan lähtee rentoutumaan etelään isäntäväen kanssa.

Illan aikana ehdimme vielä askarrella origameja ja mobileja. Nora ja Aura askartelivat ikkunoihin papereista timantteja (ohje löytyy täältä). Julia askarteli jouluisen piparkakkutalorykelmän paperista (malli on printattavissa täältä). Ikkunat ja ovi on leikattu irti paperiveitsellä, jolloin taloista tuli kevyemmän näköisiä. Punavalkoinen naru on ostettu Tigeristä.

Näitä mökkejä voi värittää ja kuvioida mielin määrin. Taloja voisi tehdä myös erivärisistä papereista.

Lapsille oli myös varattu askarteluohjelmaa, mutta siihen keskittymistä haittasi sukulaislasten jälleennäkeminen ja riemukkaat leikit - olisihan se pitänyt arvata.

On se ihmeellistä: kun oikeat elementit ovat mukana, niin sumuinen marraskuun iltakin voi tuntua ihan oikealta Joululta.

1 kommentti:

  1. on se harmi, että näin hyvä blogi päivittyy niin harvoin. aina on niin ihana lukea teidän puuhista ison porukan kanssa, itse voin vain haaveilla tuollaisesta ryhmähengestä ja koettaa väkertää yhtä paljon itse kaikenlaista. :) hyvää joulun odotusta koutun väelle vaikka suomesta tänä jouluna karkaattekin! :)

    VastaaPoista