19. tammikuuta 2013

Nora: Ristipistoilla nimikointia

Olen aina pitänyt kirjomisesta, mutta ristipistotöitä en ole tehnyt koskaan. Minulla on kuitenkin vanha Nimikoimiskirja, ja päätin testata, millaista jälkeä saisin aikaiseksi tyynyliinoihin.
64-sivuinen kirja on täynnä houkuttelevia ristipistoin tehtäviä kirjainmalleja, ja lisäksi siinä on hauskoja mennyttä maailmaa kuvaavia tekstejä, kuten: “Me kaikki haluamme liinavaatevarastomme kauniisti nimikoiduksi.” ja “Meillä on usein erheellinen ennakkoluulo, ettei mikään muu kuin laakaompelu ja korko-ompelu kelpaa hienoimpiin liinavaateisiin. Syynä lienee se, että äideillämme ja isoäideillämmekin oli tällä hitaalla ja vaikealla tavalla nimikoidut kapiot. He antoivat usein jonkun koruompelijattaren suorittaa nimikoimisen.
En tiedä milloin kapio-perinne on Suomessa loppunut, eikä liinavaatteitakaan enää nimikoida. Koruompelijatarkin on sukupuutton kuollut ammatti, ainakin länsimaissa.

Itse pidän pienestä näpertelystä, mutta voin kuvitella millaista tuskaa joillekin esiäideillemme on nimikoiminen saattanut aiheuttaa aikana, jolloin naisen elämä oli rajoitettu kodin seinien sisäpuolelle ja naiseutta arvioitiin muun muassa naisten tekemien koti- ja käsitöiden laadun perusteella. Toisaalta käsityöt ovat saattaneet olla myös ainoa keino toteuttaa taiteellisuutta ja luovuutta.

Ristipistokuvioiden tekeminen oli yllättävän hauskaa ja vei minut täysin mennessään. Kirjassa luvattiin ristipistonimikoinnin olevan nopeaa, mutta itse pakersin tyynyliinojeni parissa tunteja ja tunteja. Kirjassa painotettiin myös, että työn pitää olla yhtä siisti toiselta puolelta. Itse en päässyt vielä ihan tähän vaiheeseen, mutta kukapa sitä nurjaa puolta katseleekaan.

Yritin ensin metsästää kirpputoreilta laadukkaita, vanhoja, tukevasta puuvillasta valmistettuja valkoisia tyynyliinoja, mutta kun sellaisia ei löytynyt, käytin valkoisia IKEAn tyynyliinojani. Niiden materiaali oli hieman liian ohutta, ja suosittelenkin tähän tarkoitukseen melko paksusta kankaasta tehtyjä tyynyliinoja.
Aloitin ensin nimikoimalla N:n ja tein kirjaimeen myös lehtiaiheisen reunuksen.
Työkaverini Heini nimesi vuoden 2013 jymy-vuodeksi, kuvastakoon tämä tyynyliina sitä!
 
Yksi tyynyliina on vielä kesken, esittelen sen tarkemmin myöhemmin. Kehikko on muuten ehdoton apuvälinen kirjomisessa.


5 kommenttia:

  1. Voi hyvänen aika, onneksi löysin tänne. upeita kuvia. Taulussa ja Tapetissa arvontaan, kannattaa käydä kurkistamassa.

    VastaaPoista
  2. Hienoja! Mukavan raikas ja talvinen toi sininen väri. Varmasti on koukuttavaa hommaa ja yllättäen aikaa tekemiseen kuluu paljon.

    VastaaPoista
  3. Kiva Birgit, että löysit blogiimme! Kävin katsomassa myös sinun blogiasi, ja ihania kuvia sielläkin!

    Marika, on kyllä todella koukuttavaa hommaa! Minulla on vielä selvittämättä, että olisiko olemassa jotain paperia, johon voisi printata kuviot ja silittää kankaalle, se helpottaisi hommaa huomattavasti.

    VastaaPoista
  4. Kaunis ja raikas lopputulos. =) Tykkaan kovasti paljon.

    Nina H.

    VastaaPoista
  5. Kalkkeeripaperilla, jota saa esimekriksi käsityökaupoista, saa siirrettyä kuvat kankaalle. Alimmaiseksi kangas, johon tekstin haluaa piirtää sitten kalkkeeripaperi ja päälimmäiseksi mallipiirros. Paperista riippuen jälki on joko todella selkeää tai sitten hyvin haaleaa. Piirroksen jälki lähtee pesussa pois.

    VastaaPoista